SEPA
SEPA-hankkeella tarkoitetaan yhtenäistä euromaksualuetta (Single Euro Payments Area)
Hankkeen tavoitteena on, että kuluttajat, yritykset ja yhteisöt voivat maksaa ja vastaanottaa euromääräisiä maksuja samoin ehdoin, oikeuksin ja velvollisuuksin riippumatta siitä, onko maksu tehty maan sisällä vai maiden välillä.
EU-yhteistyön myötä rajat ylittävien maksujen hitauteen ja kalleuteen on alettu kiinnittää huomiota enenevissä määrin. Maksujärjestelmät ovat kehittyneet eri maissa lähinnä kansallisten tarpeiden myötä, mikä on johtanut siihen, että eri maiden järjestelmät eivät ole yhteensopivia, vaan toimivat omien standardiensa mukaisesti.
Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto antoivat vuoden 2001 joulukuussa hinta-asetuksen. Asetuksen myötä eurooppalaiset pankit perustivat vastauksena hinta-asetukseen EPC-nimisen yhteistyöelimen, jossa on mukana pankkiyhdistyksiä ja pankkeja. EPC-elimen tarkoituksena on kehittää yhtenäistä euromaksualuetta (Single Euro Payments Area, SEPA).
Eurojärjestelmä tukee yhtenäisen euromaksualueen luomista. SEPA-palvelut ovatkin aina euromääräisiä. SEPA-hanke edistää Euroopan maksumarkkinoiden yhdentymistä, mikä puolestaan on talouden kannalta hyvä asia.
Hankkeen tavoitteena on, että ihmiset ja yritykset voivat suorittaa euromääräisiä maksuja yhtä nopeasti ja turvallisesti koko euroalueella kuin kotimaassa. Tämä kuitenkin vaatii tehokasta infrastruktuuria, jolla yhdenmukaistettaisiin euromääräisten maksujen käsittely euroalueella. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman automaattinen maksun käsittely yhteisin standardein, tehostaa kotimaan- ja ulkomaanmaksujen käsittelyä, sopia yhteisistä toimintatavoista ja huolehtia kustannustehokkuudesta.
Yritykset hyötyvät SEPA-muutoksista eniten, mikäli suhtautuvat siihen mahdollisuutena uudistaa yritysten taloushallintoa. Yrityksille on nyt ajankohtaista tarkastella taloushallinnon ja maksamisen rutiineja. Maksuliikenteen hoidon ei ole tarkoitus viedä aikaa yrityksen muilta tärkeämmiltä toiminnoilta.
SEPA kattaa tilisiirrot, korttimaksut ja suoraveloitukset.
Yhtenäiseen euromaksualueeseen siirtyminen tarkoittaa uuden kansainvälisen maksustandardin ja kansainvälisten tilinumeroiden käyttöönottoa. Aikaisemmin maksamisessa käytetyt kansalliset standardit korvautuvat uusilla ja yritykset joutuvat tekemään suuria järjestelmämuutoksia tämän johdosta.
SEPA-maksujen taustalla käytettävä standardi on erilainen kuin kotimaan maksuissa. Useimmat muutokset maksamisessa ja yritysten järjestelmissä johtuvat juuri tästä. SEPAn myötä yritysten konekieliset kotimaiset maksuaineistomuodot korvautuvat kansainvälisellä ISO20022-standardin mukaisella C2B XML-muodolla, johon siirrytään 31.12.2010 mennessä.
SEPA-tilisiirrot on otettu käyttöön 28.1.2008. IBAN- (International Bank Account Number) ja BIC-koodit (Bank Identification Code, myös nimitystä SWIFT) tulevat pakollisiksi laskuilla ja tilinsiirtolomakkeilla 1.7.2010 alkaen. Myös e-laskutusaineistossa IBAN-tilinumerot on otettava käyttöön. Oman IBAN-koodinsa yritys löytää tiliotteeltaan, verkkopankistaan tai kysymällä pankistaan. Yrityskumppaniensa kansainvälisessä muodossa olevat pankkiyhteystiedot yritysten täytyy puolestaan selvittää kumppaneiltaan. Pankit eivät lähtökohtaisesti anna tietoja muiden pankkien asiakkaiden tilinumeroista tai pankkien koodeista.
IBAN-tilinumeron tunnistaa numerosarjan alussa olevasta kaksikirjaimisesta maatunnuksesta. Tilinumeron pituus vaihtelee maittain. Esimerkiksi Suomessa maatunnus on FI-alkuinen ja 18 merkkiä pitkä. BIC-koodi puolestaan on joko 8 tai 11 merkkiä. Kuusi ensimmäistä merkkiä on aina kirjaimia ja loput kirjaimia ja / tai numeroita.
SEPA mahdollistaa erityisesti suurille yrityksille kustannussäästöjä taloushallinnon rationalisoinnin kautta. Jatkossa yritysten on mahdollista hoitaa yhden tilin kautta koko SEPA-alueen maksuliikenne samoin standardein ja järjestelmin. Toisaalta IBAN- ja BIC-koodien käyttöönotto edellyttää muutoksia yritysten taloushallinnon ja maksuliikenteen järjestelmiin, joissa käsitellään tilitietoja. Esimerkiksi IBAN- ja BIC-koodien lisääminen asiakas- ja laskutusrekisteriin voi vaatia ohjelmistomuutoksia.
Yritysten kannattaakin selvittää ohjelmistotoimittajiltaan, miten ja milloin yritys saa käyttöönsä SEPA-muutokset sisältävät ohjelmistoversiot. Yritysten kannattaa lisäksi varmistaa, että reskontrajärjestelmissä on IBAN- ja BIC-koodi valmius. Esimerkiksi ostoreskontrajärjestelmän on kyettävä tuottamaan SEPA-maksuaineistoa. Laskutuksessa tulee puolestaan ottaa huomioon IBAN- ja BIC-koodien käyttöönotto siten, että laskuissa on käytettävä näitä 1.7.2010 alkaen.
SEPAn myötä tulee myös muita muutoksia esimerkiksi pankkiviivakoodiin. Pankkiviivakoodistandardin uudet, kansainvälisen viitteen sisältävät versiot laskuilla ja tilisiirtolomakkeilla voi ottaa käyttöön aikaisintaan 1.12.2010. Samalla käytössä olevat viivakoodin lukulaitteet tulee päivittää.
Myös viitenumeroista tulee SEPAn myötä kansainvälisiä vuoden 2010 lopussa. Kansainvälisten viitteiden ohella tai sijaan on kuitenkin mahdollista käyttää vielä kotimaisia viitteitä.
